Psykoanalyyttinen Antropologia

”Psykoanalyyttisen antropologian” tutkiminen on tuonut transendentaalisen vallankumouksen arkeologian ja antropologian aloille. Tämä uusi antropologia käsittää symbolisten arkkityyppien tutkimisen, jotka ovat ilmenneet universaalisesti ja uusiutuvasti kaikkien muinaisten kulttuurien uskonnollisessa, mytologisessa ja filosofisessa maastossa. Tri C.G. Jung esitti selkeästi, että transendentaaliset suuret totuudet sulkeutuvat symbolisten arkkityyppien maailman sisälle, ja hän lisäsi että nämä totuudet voivat luoda valoa arvoituksiin, jotka ovat aina tehneet ihmisen psyykkeen levottomaksi.

Tämä psykoanalyyttinen antropologia sallii meidän poimia – psykoanalyysin avulla – erilaisista arkeologisista jäänteistä – syvennyksistä, hautakammioista, pyramideista, käsikirjoituksista, papyruksista, jne – niiden sisältämät psykologiset periaatteet.

Esimerkit eri arkeologisista jäänteistä sisältävät Meksikon koodeksit, Assyrian tiilet, pergamenttirullat, omituiset pergamentit, jotkin hyvin muinaiset temppelit,

pyhät moniliitit, vanhat hieroglyfit, tuhatvuotiset hautakammiot, jne., jotka tarjoavat symbolisessa syvyydessään gnostisen merkityksen, joka todellakin karkaa kirjaimellisesta tulkinnasta, sillä niillä ei ole koskaan ollut yksinomaan älyllistä merkitystä.

Alapuolella olevat kohdat valaisevat esimerkeillä erilaisia psykoanalyyttiseen antropologiaan liittyviä tutkimusaiheita.

Tutkimusaiheita:

Antropologian käsite
Antropologian alat: fyysiset, kulttuuriset, sosiaaliset, etiologiset alat, jne.
Antropologia ja siihen liittyvät tieteet: psykologia, sosiologia, historia, statistiikka, arkeologia, uskontohistoria, mytologia, jne.
Totemismi kulttuuriesi-isällisenä ilmiönä. Sen symbolinen merkitys. Sen teologinen todellisuus. Totuudenmukaisuus sekä totemismin suhde metafyysiseen tai yliluonnolliseen maailmaan.
Rituaali- ja kansantanssit. Niiden alkuperä sekä niiden teologiset, filosofiset, mytologiset ja sosiaaliset sisällöt.
Käärmekultit. Niiden kuuluminen kaikkiin menneisyyden sivilisaatioihin.
Luonnonkultit. Luonnon neljän peruselementin – veden, maan, ilman ja tulen – kunnioitus. Noiden kulttien seremonialliset, metafyysiset ja sosiaaliset sivumerkitykset.
Hedelmällisyyskultti. Kulttuurien myytit, legendat ja seksuaaliset riitit kaikkialta maailmasta. Noiden kulttien syvällisyys ja totuudenmukaisuus muinaisten väestöryhmien ideologisessa ja psykologisessa muodostumisessa. Noiden kulttien vaikutus muinaisten sivilisaatioiden sosiaalisen statuksen muodostumiseen.
Kuolema muinaisissa perinteissä. Kuoleman ilmiön psykologinen ja filosofinen luontaisuus. Hautaaminen muinaisten kansojen historiallisena ja sosiaalisena ilmiönä. Metafyysiset viittaukset hautajaisseremonioissa. Kuolema ja sen liittyminen muinaisten kulttuurien idiosynkrasiaan.
Arkaaisten kansojen symbolismit ja riitit. Teologinen symbologia. Graafinen ja puhuttu symbologia. Numeerinen symbologia. Menneisyyden yhteiskuntaluokkien käyttämät asut tuon ajan symbolien osana.
Menneisyyden kulttuurien tutkielmat ja pyhät kirjat. Kansojen uskontojen ja mystisten traditioiden vertaileva tutkimus. Ligvistiset tai ideologiset rinnakkaisuudet tai samankaltaisuudet.
Taide antropologisena ilmaisukeinona. Kuninkaallisen taiteen avulla jälkipolville siirretyt ajatukset ja viestit. Kun taide on laitettu teologisen paljastuksen palvelukseen. Objektiivinen taide ja subjektiivinen taide. Vertauskuvallinen taide ja symbolinen taide, molempien ilmaisukeinojen erot sekä filosofiset sivumerkitykset. Taide ja arkkityyppinen maailma molempien ilmaisukeinojen filosofisten sivumerkitysten mukaan. C.G. Jungin taide ja arkkityyppinen maailma.
Evoluution ja involuution lait. Näiden lakien soveltaminen rotuihin sekä ihmiskunnan sosiaalisiin ja historiallisiin ilmiöihin. Muinaisten sivilisaatioiden traditioiden evoluutio ja involuutio.
Hyvän ja pahan käsite. Näiden termien suhteellisuuden objektiivinen tutkimus. Hyvä ja paha etiikan valossa. Näiden käsitteiden liittyminen väestöryhmien poliittiseen ja sosiaaliseen rataan.
Itämaiden ja länsimaiden sivilisaatiot – Egypti, Kiina, Tiibet, Persia, Babylonia, Kreikka, Rooma, Skandinavia, Etruria, Meksiko, Peru, kuten myös ne jotka kuuluvat Afrikkaan ja Oseaniaan. Näiden ihmisen muinaisen historian sivilisaatioiden olennaiset saavutukset.
Avaruuden, hyperavaruuden ja ajan käsitteet. Aikaan ja avaruuteen liittyvät ilmiöt arkaaisissa traditioissa. Astronomiset laskelmat, kalenterit ja tutkimukset taivaankannen mekaniikasta.
Universaali ääni. Sen merkitykset kansojen kansantietoudessa. Tanssit ja pyhät laulut. Äänen vaikutukset ihmisen psyykkeeseen. Kulttuurien ääni ja idiosynkrasia. Ääni ja maagiset tai yliluonnollliset käsitykset.
Tietoisuus ja tiedostamattomuus ihmiskunnan moraalisina arvoina historian halki. Etiikan arvo antropologian historiassa.
Sanan arvo muinaisissa traditioissa. Aistimusten ja havaintojen välinen suhde kielen esiintymisen kanssa. Sanan uskonnolliset merkitykset. Muinaisten kulttuurien teologisten termien lingvistisen ja semanttisen arvon tutkimus.