Sosiaalinen Antropologia
Sosiaalisen antropologian tiede perustuu eri ihmisyhteiskuntien suhteiden ja sosiaalisten järjestelmien tutkimiselle. Tällainen tutkimus käsittelee vertailua sosiaalisten järjestelmien välillä ajassa ja paikassa tavoitteenaan todistaa niiden rakenne ja ominaispiirteet, jotka erottavat jokaisen käyttäytymistavan toisistaan. Tässä mielessä sosiaalisen antropologian tutkimuksen yksi tärkeimmistä päämääristä on tietää kuinka ja miksi ihmiset käyttäytyvät eri tavalla niiden yhteiskuntien mukaan, joissa he elävät.
Tästä johtuu selvä kiinnostus tietää yksilölliset ja kollektiiviset käyttäytymistavat, jotka ovat institutionalisoituneet tai osallistuvat sosiaaliseen ympäristöön, sekä tietää organisaatioista, joissa on laillistettu tietynlainen sosiaalinen käyttäytyminen, kuten: perhe, sukulaisuus, avioliitto, ekonomiset, poliittiset ja lailliset toiminnat sekä myös uskontoon, etiikkaan ja sosiaalisten suhteiden tuottamiin tuloksiin kuuluvat toiminnat.
Tutkimusaiheita:
- Suhteiden maailma. Ihminen, hänen ympäristönsä ja hänen psyykkinen sisäinen maailmansa.
- Uskonnolliset periaatteet yksilössä ja yhteiskunnassa. Jumalaisuuden kulttien psykologiset alkuperät sekä niiden kuuluminen kansojen sosiaalisiin vaiheisiin.
- Ihmisen tietoisuuden manipulaatio historian saatossa.
- Globalisaatio ja sen seuraukset. Materialismi ja spiritualismi. Uskonnolliset ja sosiaaliset taistelut.
- Ihmisen epävarmuudet. Vapaa aloitekyky muinaisissa ja moderneissa kulttuureissa. Mielikuvitus voimana. Fantasia sairautena. Erot.
- Älykkyyden arvot. Sosiaalisten muutosten mekaniikka. Sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset.
- Ihmispersoonallisuus. Ihmiskone. Kutsumus ihmisessä. Matkiminen ja luovuus.
- Kokoon puristamisen rikkaus muistamisen mekaanisia prosesseja vastaan.
- Ihmisrotujen aikakaudet. Ihmisen asenne vaiheiden edessä historian saatossa. Sosiaalisten käsitteiden vuoksi ja luode. Ihmisen kyky sopeutua jokaisen ajanjakson myyttisiin, uskonnollisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin stereotypioihin.
- Transendentaaliset ja filosofiset käsitykset aikuisuudessa, kypsässä iässä sekä ihmisen vanhuudessa. Eettisten ja filosofisten perustojen tärkeys lapsuuden, murrosiän sekä nuoruuden aikana. Hedelmällisyyden ikään liittyvät esi-isiltä perityt riitit ja niiden kuuluminen ihmisen teologisiin ja kosmogonisiin käsityksiin.
- Tuotteliaisuuden käsite ja sen liittyminen menneisyyden yhteiskuntaluokkiin. Hallituksen muodot ja järjestelmät. Teokratia ja demokratia. Molempien hallitusjärjestelmien alkuperät ja seuraukset historiassa.
- Vaurauden jakaantuminen muinaisissa yhteiskunnissa. Siirtyminen sosiaalisesta statuksesta toiseen. Eri motivaatiot, jotka nostattivat uusien sosiaalisten kriteerien innovaation.
- Virkavallan käsite ja sen suhde menneisyyden filosofisiin ja uskonnollisiin oppeihin. Etnisten ryhmien integraatio ja niiden määräykset virkavallan käsitteen alla. Johdannaiset seuraukset.
- Absoluuttiset ja suhteelliset moraaliset arvot menneisyyden filosofisissa ja sosiaalisissa käsityksissä. Ihmisen pelkojen sekä suojan etsimisen tutkiminen filosofisten ja sosiaalisten tapahtumien lähteenä.