Jumalan Maskuliini-feminiini Olemus
Kaikkien aikojen Gnosis voi selventää monia aiheita teologian alalta, koska Gnosis on korkein lähde, josta voimme juoda janotessamme täydellistä tietoa. Olemme usein tottuneet hyväksymään dogmaattisia mielipiteitä ristiriitaisista ja mielenkiintoisista aiheista, kuten: Mikä on Jumalan todellinen olemus? Mikä on keino kyetä kokemaan yhteytemme jumalaisen kanssa? Onko todellista mahdollisuutta saavuttaa kuuluisa Valaistuminen, jota kaipasivat kaikki muinaiset kristityt, keskiaikaiset mystikot ja asteekit sekä yleisesti ottaen kaikki ne, jotka todella kaipaavat kiihkeästi korkeamman tiedon löytämistä? Tutkikaamme tarkoin eräiden oppineiden avulla ainakin yhtä osaa koko tästä hyvin mielenkiintoisesta teologisesta merestä…
Mainitkaamme ensiksikin korkea-arvoinen tutkija rva Pagels, monien Gnostiikkaa koskevien tutkielmien ja tutkimusten tekijä. Yhdessä töistään nimeltään Gnostilaiset Evankeliumit tämä tutkija korostaa Gnosiksen tärkeyttä, sillä se kykeni selittämään Jumalan maskuliinisen ja feminiinisen olemuksen. Lainatkaamme joitain katkelmia:
Toisin kuin monet hänen muinaisen Lähi-idän aikaisista jumalistaan, Israelin Jumala ei jakanut voimaansa feminiinisen Jumalan kanssa eikä Hän ollut yhdenkään feminiinisen Jumalan jumalainen aviomies tai rakastaja. Itse asiassa juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamilaisuutta luonnehtii Jumalaan liittyvän feminiinisen symbolismin poissaolo. Tämä on suuressa ristiriidassa maailman muihin uskonnollisiin perinteisiin, kuten Egyptistä, Babyloniasta, Kreikasta ja Roomasta, tai Afrikasta, Intiasta ja Pohjois-Amerikasta tuleviin, joissa feminiinistä symbolismia on runsaasti. Nykyään juutalaiset, kristityt ja islamistiset teologit ryntäävät osoittamaan, että Jumalaa ei saisi määritellä minkäänlaisten seksuaalisten termien avulla. Siitä huolimatta heidän päivittäiseen palvontaan sekä saarnaamiseen käyttämänsä todellinen kieli välittää erilaista viestiä: onko juutalaisessa tai kristillisessä traditiossa kasvanut henkilöä, joka on kyennyt pääsemään eroon siitä ilmeisestä vaikutelmasta, että Jumala on maskuliininen?
Vaikka katolilaiset palvovat Mariaa Jeesuksen äitinä, he eivät koskaan pidä häntä jumalaisena omasta takaa: vaikka Maria on Jumalan Äiti, hän ei kuitenkaan ole Äiti samalla tasolla kuin Jumala on Isä! Kristinusko lisäsi tietenkin kolminaisuusopin termejä Jumalan juutalaiseen kuvaukseen. Kuitenkin kahta – Isää ja Poikaa – kolmesta jumalaisesta henkilöstä kuvataan maskuliinisilla termeillä, ja kolmas henkilö – Pyhä Henki – viittaa neutraalin sukupuolen sukupuolettomuuteen, jota kreikkalaiset käyttivät viitatessaan Henkeen, Pneumaan.
Joukko gnostisia lähteitä väittää vastaanottaneensa Jeesuksen salaisen tradition Jamesiltä ja Maria Magdalenalta. Tämän ryhmän jäsenet kohottivat rukouksensa sekä jumalaiselle Isälle että jumalaiselle Äidille: ”Sinulta, Isä, ja sinun kauttasi, Äiti, kaksi kuolematonta nimeä, jumalaiset vanhemmat, sekä sinä taivaan asukas, ihmiskunta, jolla on mahtava nimi…”
Muut tekstit osoittavat kirjoittajiensa ihmetelleen kenelle ainoa ja maskuliininen Jumala puhui sanoessaan: ”Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme.” (Genesis 1:26) Koska Genesiksen aikakirja sanoo, että ihmiskunta luotiin mieheksi ja naiseksi – Genesis 1:27 -, jotkut tulivat johtopäätökseen, että Jumalan, jonka kuvaksi meidät on tehty, täytyy olla maskuliininen ja feminiininen, Isä ja Äiti yhtä aikaa.
Gnosiksen voima koostuu täsmälleen asiantuntevana tietona olemisesta – eli se menee asioiden ytimeen – joka voi tutkia tarkasti luomakunnan sekä sen luojan todellista olemusta. Koska Gnostisismi on oppijärjestelmä, joka ei tutki ainoastaan dialektiikan avulla, vaan pikemminkin käytännön menetelmien kautta, jotka antavat ymmärtämisen tuosta Kokonaisuudesta mystisen suoran kokeilun avulla. Tämän vuoksi Nykyajan Gnostismin Isä, hra Samael Aun Weor on sanonut:
Ihmisen kognition kyvyt eivät epäilemättä koskaan pääse Mies-Nainen Logoksen, Luoja Demiurgin, Äänen Armeijan – Sanan – kosmisen valtakunnan tuolle puolen.
JAH-HOVAH, jokaisen meidän salainen Isä-Äiti, on autenttinen JEHOVAH.
Jod, hepran kirjaimena, on membrum virile – Maskuliininen Periaate.
Eeva, Heve, kuten myös Hebe, kreikkalainen nuoruuden jumalatar, tai Herkuleen Olympialainen morsian on Yoni, jumalainen Malja tai Ikuinen Feminiini.
Jeesus Kristus ei palvonut Jewryn antropomorfista ”Jehovahia”. Sen sijaan tuo Galilean jumalainen Rabbi palvoi hänen jumalaista ”mies-naistaan” (Jah-hovah), sisäistä ”isä-äitiään”.
Pyhä Jeesus, ristiinnaulittuna pääkallon paikalla, itki kovaan ääneen ja sanoi: ”Isä, sinun käsiisi lasken henkeni”. ”Ram-Io”, ”Isis”, hänen jumalainen äiti Kundaliininsa, seurasi häntä piktin hänen ”Via Crucistaan”.
Kaikilla kansoilla heidän ensimmäinen Jumala tai Jumalat on androgyyni; se ei voisi olla millään muulla tavalla, sillä nuo kansat ajattelivat aivan kuten kiinalaiset ajattelevat nykyään, että heidän kaukaiset primitiiviset edeltäjänsä, heidän esi-isänsä, olivat kaksisukupuolisia.
Itse asiassa epäluonnollinen käsitys antropomorfisesta ja valikoivasta ”Jehovahista”, joka on riippumaton omasta työstään ja istuu tuolla ylhäällä tyrannian ja hirmuvallan valtaistuimella heitellen ukkosta ja salamoita tätä surullista ihmisten muurahaispesää kohti, on tulos välinpitämättömyydestä, pelkästä älyllisestä epäjumalanpalveluksesta.
Tämä väärä käsitys totuudesta on valitettavasti vallannut sekä länsimaisen filosofin että uskonnollisen henkilön, joka on liittynyt mihin tahansa lahkoon, jolta puuttuu täysin gnostiset elementit.
Se minkä kaikkien aikojen gnostikot ovat torjuneet ei ole tuntematon Jumala, yksi ja aina läsnä luonnossa, eikä luonto ”In Abscondito”, vaan ortodoksisen dogman Jumala, kostoperiaatteen lain kamala kostajajumala.
Abstrakti Absoluutti Avaruus, tuntematon Jumala, ei ole rajaton tyhjyys tai riippuva moninaisuus, vaan molemmat asiat yhtä aikaa.
Muotojen maailman tekijä on siis ryhmä mystisiä luojia, mies-naisia tai kaksoisjumalia, kuten Tlaloc, sateen ja ukkosen jumala, ja hänen vaimonsa Chalchiuhtlicue, jolla on yllään jadehame mayojen, atsteekkien, olmeekkien ja zapoteekkien pantheoneissa.
Antropomorfisen ”Jehovahin” epäjumalanpalveluksellinen kultti ”Elohimin” sijaan on todellakin voimakas. Todellakin, ”Elojim” – ”J”:llä – käännetään ”Jumala” tämän pyhän kirjan erilaisissa hyväksytyissä ja tarkistetuissa versioissa.
On kiistaton tosiasia – ei ainoastaan esoteerisesta näkökulmasta vaan myös kielellisestä – että termi ”Elohim” on feminiininen substantiivi monikon maskuliinisella päätteellä.
Substantiivin ”Elohim” oikea käännös, strivto sensu, on Jumalat ja Jumalattaret.
”Ja feminiinisten ja maskuliinisten periaatteiden henki leijaili sen pinnalla, joka oli muodoton, ja luominen tapahtui.”
Uskonto ilman ”Jumalattaria” on puolimatkassa täydelliseen ateismiin.
Jos todella haluamme psyykkisen elämän täydellistä tasapainoa, meidän täytyy palvoa ”Elohimia” (muinaisten aikojen Jumalia ja Jumalattaria) eikä Suuren Kabiirin Jeesuksen torjumaa antropomorfista Jehovahia, estettä ylinormaalien tietoisten tilojen saavuttamiselle.
Sen sijaan että nauraisimme skeptisesti – kuten maalliset antropologit nauravat – erilaisten pantheonien Jumalten ja Jumalattarien kuvauksille: atsteekkien, mayojen, olmeekkien, tolteekkien, inka Chibchojen, druidien, egyptiläisten, hindujen, kaldealaisten, foenikialaisten, mesopotamialaisten ja tiibetiläisten, jne., jne., jne., me gnostiset antropologit heittäydymme polvillemme noiden jumalien jalkojen juurelle, sillä tunnistamme niistä Elohim universumin luojan. ”jokainen joka nauraa sille, mitä hän ei tiedä, on tulossa idiootiksi”…
Luonnollisena seurauksena Samael Aun Weorin julkaisemille käsityksille lukijamme voi päätyä ymmärtämään edellämainitut postulaatit, joita seuraa maineikkaan Sorbonan tutkijan, tri Serge Hutinin kynän kirjoittamat rivit:
Gnosiksesta löydämme uudelleen kultin Jumalaiselle Naiselle, Äidille, ikuiselle feminiinille: Hän on tie Jumalan ja maailman välillä; Hän voi rangaista maailmaa mutta hän voi myös pelastaa sen. Jotkut gnostikot eivät epäröi ilmaista Äidin – sulautuneena Pyhään Henkeen – olevan manifestoituneen Absoluutin kolmas hypostaasi:
Hän on Jumala-Äiti, Sophia, Neitsyt-Maria-Pyhä-Henkemme; Hän on myös Puolustaja, Se-Jonka-täytyy-tulla. Täten palaamme vanhaan egyptiläiseen Kolminaisuuteen: Isä, Äiti – Isis – ja Poika.
Monissa lahkoissa niiden oppi ja kultti pyörivät metafyysisen olennon, Barbelon, ympärillä – nimi joka mahdollisesti juontaa juurensa heprealaisesta nimestä Barbhe Eloha ”Jumala on neljässä”, viitaten jumalaiseen neljän ryhmään: Isä, Poika, feminiininen Pneuma sekä Kristus. Barbelo on ensimmäinen ruumiillistuma, voima, kuva, Isän valo; sillä on – maailmassa – rooli, jonka yleisesti sanotaan kuuluvan Logokselle. Se on kuitenkin ambivalentti hahmo, samanlainen kuin levottomat jumalattaret muinaisissa Välimeren hedelmällisyyden kulteissa – kuten Astarte, Astargatis, jne. Se symbolisoi tahratonta neitseyttä sekä myös uudistavaa voimaa.
Vastaavia spekulaatioita voi löytää monista sukulaislahkoista: niin kutsutuilta gnostikoilta, ebioniiteiltä, estraatikoilta, leeviläisiltä, Äidin Vihityiltä, barbeliooteilta, ofiiteilta, sethiläisiltä jne.
”Jumalaisen Ajatuksen” myytti ilmenee aina. Se on myytti Äidistä, joka putoaa aineeseen – kaaokseen, kadotukseen, pimeyteen tai ”veteen” – josta Hänet täytyy myöhemmin pelastaa.
Moni Gnosis vetoaa usein myytteihin sekä kuviin seksuaalisesta luonteesta. Joskus koko kosmoksen prosessi pelkistetään jumalaiseen avioliittoon.”
Tutkielmassaan nimeltä Täydellinen avioliitto Samael Aun Weor kuvaa Jumalan maskuliinista ja feminiinistä olemusta – synteettisesti – sen lähteenä, jota ihmiset kutsuvat rakkaudeksi:
Jumala ISÄNÄ on VIISAUS. Jumala ÄITINÄ on RAKKAUS. Jumala Isänä asuu Viisauden Silmässä. Viisauden Silmä sijaitsee kulmakarvojen välissä olevassa pisteessä, nenän juuressa.
Jumala Rakkautena on Sydäntemppelissä. Viisaus ja Rakkaus ovat Suuren Valkoisen Veljeskunnan kaksi pylvästä.
Rakastaa! Kuinka kaunista onkaan rakastaa! Vain mahtavat Sielut tietävät kuinka rakastaa. Rakkaus on loputon lempeys… Rakkaus on elämä, joka värisee jokaisessa atomissa ja jokaisessa Auringossa. Rakkautta ei voi määritellä, koska se on Maailman Jumalainen Äiti; se on Se Joka tulee luoksemme ollessamme todella rakastuneita.